voisiko robotisaatio ollakin tulevaisuuden oleellinen ja oiva osa uudistuvaa
hyvinvointipalveluiden kokonaisuutta? Mitä asiasta ovat mieltä eri tutkijat ja millaisia tutkimuksia ja yhteistöitä asian tiimoilta on meneillään Suomessa?
 |
| Robottihylje Paro "hoivatyössään". |
Robottiteknologia kehittyy jatkuvasti ja tutkimukset palvelurobottien kehittämiseksi sekä niiden mahdollisuudesta käyttää vanhustenhoidossa on nykypäivää sekä samalla tulevaisuutta. Olisiko palvelurobotti sitten korvaava hoitotyöntekijä vai avustaisiko se inhimillistä hoitotyöntekijää niin, että se vapauttaisi hoitohenkilökuntaa varsinaiseen sosiaaliseen kanssakäymiseen hoidettavan kanssa?
On varmasti oikeutettua pohtia, uhkaako tulevaisuuden robotisaatio viedä hoitohenkilökunnan työpaikkoja ja heikentyykö mahdollisesti potilasturvallisuus vai luoko se mahdollisuuden parantaa hyvinvointipalveluita niin, että toisarvoiset, vaikkakin tärkeät, työt teetettäisiin robottien avulla ja varsinaista inhimillistä läheisyyttä ja kosketusta omaavaa hoitotyötä voitaisiin lisätä nykyisestä?
Christina Andersson esitti myös mielenkiintoisen vision hoitotyön kehittämisestä robotisaation avulla. Hän kuvaa tulevaisuuden hoitotyön muuttuvan sellaiseksi, missä robotteja voidaan käyttää apuna mm. logistiikan, lääkejakelun ja erilaisten kirjaamistehtävien töissä, kirjojen lukemisessa ja hoitohenkilökunta voisi käyttää vapautuvia resursseja luovempaan ja inhimillisempään hoitotyöhön, johon tällä hetkellä hoitohenkilökunnalla on entistä vähemmän aikaa. Mikäli sosiaali- ja terveydenhuollon robotisaation kehitys menisi Anderssonin kuvaamaan suuntaan, olisi kehitys varmastikin tervetullut muutos. Tämän tapaisella kehityksellä ei hoitotyöpaikat välttämättä vähenisi, mutta toimenkuvat muuttuisivat merkittävästi.
Elinkeinoelämän keskusliiton 2015 järjestämässä Vaasan yliopiston ja ammattikorkea-koulujen koulutuksen suunnittelijoille ja kehittäjille suunnatussa työpajassa Andersson
myös totesi, että robotisaatio on isompi asia kuin Internet oli aikoinaan. Työpaja oli osa EK:n koordinoimaa Digitalous ja korkeakoulutus -hanketta, joka tuottaa näkemystä digitalisaation aiheuttamista muutospaineista osaamiseen ja koulutukseen. Osaamisen ja koulutuksen muutokseen vastauksia etsivässä hankkeessa on EK:n lisäksi mukana Aalto-yliopisto ja Laurea-ammattikorkeakoulu.(EK, 2015)
Myös Elinkeinoelämän keskusliitto on samalla kannalla Anderssonin kanssa siitä, että robotit eivät veisi ihmisiltä töitä, mutta työ kyllä muuttuisi. EK totetaa, että hoitotyössä robotiikkaa hyödynnetään yhä enemmän ja että robottien panosta tarvitaan esimerkiksi käyttäjäystävällisten apuvälineiden kehittämisessä vanhustenhoitoon. EK:n asiantuntijan Marita Ahon mukaan hoitotyön opettamisessa on menossa iso murros. Aho sanoo myös, että on irrottauduttava siilomaisesta ajattelusta ja edettävä kohti laaja-alaisempaa, ihmiskeskeisempää ja ilmiöpohjaisempaa tapaa ratkaista hoitotilanteet.(EK, 2015)
Jos miettii Oxfordin tutkijoiden tutkimustuloksien perusteella hoitotyön muuttumista entistä enemmän robottien tekemäksi, ei tällainen visio ole liene toteutumassa aivan pienellä aikavälillä eikä ilman perustavaa laatua tehtyjä tutkimuksia. Hoitotyö kun edellyttää tulevaisuudessakin edelleen kiistatta mm. neuvottelu-, suostuttelu- ja sosiaalista havaintokykyä, muiden avustamistaitoa sekä ihmisistä huolehtimistaitoa, puhumattakaan tutkijoiden määrittämistä muista aihealueista, joissa ihminen päihittää robotin. Robottien käyttäminen muussa hoitotyössä esiintyvissä tehtävissä kuitenkin vapauttaisi henkilökunnan luovempaan, sosiaalisempaan ja inhimillisempään hoitotyöhön, joita peräänkuulutetaan päivittäin julkisessa keskustelussa puhuttaessa vanhusten hyvinvointipalveluista.
Hyvinvointipalveluita ja robotimaatiota pohdittaessa, on myös otettava monia muitakin näkökohtia huomioon. Robotit ja hyvinvointipalvelujen tulevaisuus (ROSE) -hankkeen tilanneselvitys 2015 toteaa, että hanke tutkii monitieteisesti palvelurobotiikan mahdollistavat tuotteiden ja palveluiden innovoinnin ja hyvinvointipalveluiden uudistumisen erityisesti ikääntyvän väestön tarpeisiin. Tilanneselvityksessä kerrotaan, että palvelurobotiikkaa on tärkeää tarkastella monista eri näkökulmista ja eri tasoilla, yksittäisestä käyttäjästä aina systeemitasoon asti, jotta voidaan varmistaa palvelurobotiikan järkevä ja vaikuttava käyttö. (ROSE-konsortio, Tilanneselvitys 2015)
Entä mikä on vastuukysymys, mikäli robotteja käytettäisiin hoitotyössä? Myös tätä seikkaa ROSE-hanke selvittää ja tutkii. Tutkimuksissa pohditaan, miten vastuu jakautuisi laitevalmistajan, käyttöönottajan, hoitohenkilökunnan ja lainsäätäjien kesken. Mahdollinen robotteihin ohjelmoitava moraalinen päätöksenteko arvelluttaa tutkijoita ja kysymys on selvityksen mukaan kiistanalainen. (ROSE-konsortio, Tilanneselvitys 2015)
Kaikesta päätellen, robotisaatio on tulevaisuutta myös ikääntyneiden hoivapalveluissa. Millaiseksi sen osuus ikääntyneiden hoidossa muodostuu, on pitkälle kiinni tutkijoiden ja asiantuntijoiden hankkeiden ja tutkimusprojektien loppulausunnoista ja päätelmistä. Itse katsoisin robotisaation olevan enemmäkin mahdollisuus kuin uhka, mutta kuten ROSE-konsortiossakin on todettu, on paljon eri tekijöitä, joiden vaikutukset on huolella selvitettävä ennen robottien laaja-alaista käyttöönottoa ikääntyneiden hyvinvointipalveluissa. Kokemukset palvelurobottien käytöstä ovat vielä myös melko pieniä otoksia, joten niitäkin tulisi lisätä, jotta saataisiin laajempaa käyttökokemustietoa. Lisäksi hoitoalan koulutuksia on kehitettävä ja lisättävä muuttuvan toimialan mukaiseksi niin alalla jo toimiville kuin uusille tulokkaille, jonka myötä hoitoalan digitalisoituminen voisi houkutella uusia työntekijöitä ja lisätä myös alan houkuttelevuutta omalta osaltaan.
Lähteet:
http://www.sosiaaliala.fi/robotit-marssivat-myos-hyvinvointipalveluihin/ http://www.aka.fi/globalassets/33stn/tilannekuvaraportit/tech-kyrki-robotiikkahyvinvointi-jaterveyspalveluissa_20160104.pdf
https://vttblog.com/2016/03/15/palvelurobotiikkaa-ikaantyvan-vaeston-avuksi-avaimena-kayttajalahtoinen-yhteiskehittaminen/
http://www.innohoiva.fi/tuote/paro-hyljerobotti/
http://www.hs.fi/tiede/a1362731706918
http://ek.fi/ajankohtaista/uutiset/2015/04/29/robotit-eivat-vie-tyota-ihmisilta-mutta-tyo-muuttuu/
http://zorarobot.fi/robotti/seniorit/
http://www.hs.fi/ura/a1451969493383
http://yle.fi/uutiset/hoitorobotit_kiiruhtavat_vanhustyohon/6140646
https://www.tehy.fi/fi/system/files/mfiles/luentomateriaali/2016/robotit_ja_hyvinvointipalveluiden_tulevaisuus_-_ville_kyrki_id_1944.pdf
http://yle.fi/uutiset/hoitorobotti_jai_alypuhelimen_jalkoihin__lapimurto_vaatii_uusia_ominaisuuksia/8041163
http://markkinointi.laurea.fi/Kehittaja_1-2016/#/article/14/page/1-1
https://www.laurea.fi/tiedotteet/Sivut/Kehittaja-lehti-Robotit-ja-hyvinvointipalvelujen-tulevaisuus.aspx
Käsitteitä:
"Konsortio: Konsortio on yritysten jonkin erityisen, tilapäisen hankkeen toteuttamista varten muodostama projektiorganisaatio. Konsortio voi olla juridiselta muodoltaan tilapäinen työyhteenliittymä. Suurissa projekteissa se voi olla myös yhtiö, kuten avoin yhtiö tai osakeyhtiö. Projektin tarkoitus on tyypillisesti yhteisen tutkimus- ja tuotekehittelyhankkeen toteuttaminen tai yhteisesti toteutettava toimitus. Konsortiosopimus solmitaan sopimuksen osapuolten yhdessä toteuttaman projektin puitteiden ja hallinnon määrittelemiseksi."
(http://www.jarisotka.fi/teknologiajuridiikan-sanastoa-112010/ )
Kirjoituksen ensimmäiseen kysymykseen vastan, että mieluummin haluaisin, että minua tai lähimmäisiäni hoitaisi ihminen eikä palvelurobotti. Toki hyväksyn ajatuksen, että robotti on jollain tavalla auttamassa hoitajaa tai asiakasta, mutta tuntuu vieraalta, että hoitotyö tapahtuisi pelkästään robotin tekemänä. Kannatan ajatusta, että robotti on mukana avustajan ominaisuudessa. Robotti voisi tehdä esimerkiksi nostotyötä, auttaa liikkumisessa tai avustaa ikääntynyttä selviämään itsenäisemmin ruokailusta.
VastaaPoistaRobotit ovat varmasti tulevaisuutta ja niistä on paljon apua monessa asiassa. En siis millään tavalla vastusta robottien kehittämistä ja niiden tuomaa apua. Ainoa pelkoni on se, ettei missään vaiheessa tulisi sellaista tilannetta, että robotti syrjäyttää kokonaan ihmisen. Robotti voi tosiaan hyvinkin auttaa kirurgiassa, ruokailun apuvälineenä, nostamisessa ja avustamisessa. Mielestäni robotti ei kuitenkaan voi korvata ihmisten välistä vuorovaikutusta. Ihminen tarvitsee toista ihmistä, kuulluksi ja nähdyksi tulemista, voidakseen hyvin. En todellakaan itse haluaisi hoitaa tulevaisuudessa sosiaalista kanssakäymistä robotin kanssa.
Väestön ikääntymisen myötä ja kasvavien säästöpaineiden alla pelkään, että tulevaisuudessa robotteja aletaan ottaa liiankin kanssa käyttöön. Onko ikääntyvillä tulevaisuudessa mahdollista itse päättää tai vaikuttaa siihen, tekeekö hoitotyötä robotti vai ihminen. Itse aikakin osallistun mieluummin ihmisen kuin robotin vetämään jumppahetkeen. Robotti varmaan osaa kyllä näyttä täydellisesti liikkeet, mutta itse ainakin kaipaan vuorovaikutusta, keskustelua ja inhimillisyyttä tällaiseenkin hetkeen.
Robotti voisi olla hyödyllinen esimerkiksi lukemisen apuna, jos se voisi lukea mitä tahansa käyttäjän haluamaa tekstiä. Äänikirjathan ovat jo olemassa, joten kirjojen lukemiseen ei käsittääkseni välttämättä robottia tarvita. Myös rollaattori tai kävelykeppi, joka tulisi itse kutsusta paikalle, voisi olla monelle ikääntyneelle hyödyksi. Robotit ovat monella tavalla hyödyllisiä myös valvonnassa ja turvallisuuden luomisessa. Robotti voi valvoa väsymättä ikääntyneen liikkumista ja liikkumattomuutta ja tarvittaessa hälyttää paikalle myös apua.
Itse hyväksyn kaikenlaiset robotit, jos ne ovat avustamassa ja auttamassa. Robotti voi olla osittain henkilökohtainen avustaja ja liikkumisen helpottaja. Robotti ei kuitenkaan saa kokonaan korvata ihmistä, eikä etenkään korvata vuorovaikutusta ja kanssakäymistä. Tässäkin asiassa kultainen keskitie olisi varmasti paras ratkaisu. Otetaan robotit avuksi kun se on järkevää, mutta ei unohdeta ihmisen tarvetta inhimillisyyteen, kosketukseen ja vuorovaikutukseen.
Anita Mustalahti
Kiitos, Anita, kommenteistasi. Robotisaatio on tosiaan jo selvästi tulevaisuuttamme lisääntyen jatkuvasti. Kultainen keskitie on minunkin mielestäni sopiva tässä asiassa. Robotti voi hyvin olla monessa apuna (raskaat nostot jne.) Erittäin hyvä huomiosi on tuo valvonnallinen tehtävä - siinähän robotti olisi erittäin hyvä ja väsymätön apuri.
PoistaMoi, luin blogikirjoituksesi ja mielestäni on ihan ajankohtainen aihe. Luin myös kommentin, jonka olit saanut Anita Mustalahdelta ja yhdyn hänen kommentiinsa siitä ettei robotit saa korvata ihmiskontaktia.
VastaaPoistaRobotit nimenomaan ovat hyödyllisiä valvonnassa ja turvallisuudessa, mutta on vaikeaa kuvitella robottien tekevän hoidollisia toimenpiteitä kuten vuodepesua yms.
Ajattelisin että ne asiat, joissa nykyäänkin pystytään hyödyntämään teknologiaa, kehittyvät vielä entisestään. Hoitotyössä tehdään esim. haavanhoitoja, joihin olen erikoistunut, haavanhoidoissa ja leikkauksen jälkeen käytetään erilaisia laitteita ja vempaimia haavojen paranemisen nopeuttamiseksi joten esim. robotit pystyisivät "näkösäteillään" katsomalla haavaa, tietäen mikä haava se on ja mihin kudokseen asti se on mennyt ja kuinka sitä täytyy alkaa hoitamaan, ikäänkuin neuvoisivat ihmisiä.
Robotithan on kuitenkin kehitetty ja luotu ihmisiä auttamaan.
Uskon, että ihmisillä on kuitenkin pelkoa turhaan, sillä mehän hallitsemme robotteja eivätkä ne meitä.
Kiitos, Loredana, kommenteista. Hyviä pointteja sinullakin. Auttavat robotit ovat minunkin mielestäni aivan oivia hoitotyössä. Hyvä loppukommentti - toivotaan, että robottien kehittäjät pitävät sen ohjenuoranaan myös tulevaisuuden robotteja kehittäessään, eivätkä luo liian "omapäisiä" robotteja. Tosin jo nyt kehitetään robotteja, jotka oppivat itsenäisesti työtä tehdessään ja mm. tietokirjoja lukiessaan -pysyykö siis niiden hallinta myös tulevaisuudessa meillä, se jää nähtäväksi :)
Poistaps. poistin aiemman vastaukseni, koska olin kirjoittanut nimesi ensin väärin :)